23. syyskuuta 2013

Synttärikakkuja, osa 2

Viikonloppuna vietettiin J:n syntymäpäiviä. Koska juhlijoita oli kutsuttu sekä lauantaiksi että sunnuntaiksi, totesin pääseväni helpoimmalla, kun teen kaikkea tarjottavaa kaksin kappalein. Suolaiseksi tarjottavaksi valikoitui voileipäkakku. En erityisemmin välitä niistä, mutta J löysi hyvän reseptin ja delegoin tsatsiki- täytteisten kakkujen teon hänelle. Hyvin onnistui, tätä tehdään ehdottomasti uudelleenkin.




Sankarin toiveena oli "joku raikas täytekakku", joten sain vapaat kädet. Kakkupohjaksi tein sokerikakkuja, täytteeksi lime-valkosuklaarahkaa, kreikkalaista jogurttia ja passionhedelmää. Kuorrutukseen käytin Paholaisenkakun tavoin valkosuklaata ja tuorejuustoa, 300g kumpaakin. En ole enemmin käyttänyt jogurttia täytteessä, mutta tykästyin siihen kovasti. Maku on täyteläinen, ei silti niin tuhti kuin kermassa. Rakenne pysyy jämäkkänä, jolloin täyte on helpompi levittää, eikä se valu. Hyvin maistui niin vieraille, päivänsankarille kuin tekijällekin.



Koska mikään juhla ei ole juhla ilman suklaata, leivoin lisäksi Rocky Road- brownieita. Kakkupohja oli valtavan hyvää, mutta kuorrutuksen mittasuhteissa on jotain vialla (tai sitten ongelma johtui kärsivällisyyden puutteesta). Jouduin lisäämään suklaata todella reilusti, jotta sain kuorrutuksen jämähtämään edes jotenkin, tosin lopputulos oli kyllä oikein maukas. Ja suklainen. Mokkapalojen kuorrutus voisi olla aika täydellinen yhdistelmä kakkupohjan kanssa...



J toivoi lisäksi viskinmakuista kakkua. Hetken googlettamisen jälkeen löysin New York Timesin reseptin. Taikina on todella löysää, mutta kakusta tuli oikein maukas ja mehevä, vaikka ehdin jo epäillä lopputulosta. Suklaanappien/ -palojen sekoittaminen tosin on melko turhaa, sillä ne painuvat löysässä taikinassa saman tien vuoan pohjaan. Yritin ripotella ne suhteellisen tasaisesti vuokaan, sen voisi tosin tehdä jo ennen taikinan kaatamista. Tumma suklaa toimii kuitenkin hyvänä makuparina viskille (käytin itse Jack Danielsia, single maltit ovat tässä kohtaa mielestäni vähän tuhlausta). Vaikka viski lisätään taikinaan jo ennen paistamista, on maku sen verran voimakas valmiissa kakussa, ettei siitä voi erehtyä. Mielestäni mainio tarjottava syysiltojen illanistujaisiin tai vaikka jouluksi.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti